sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kadonneiden kenkien kirous

Kolme pudonnutta kenkää 2,5 viikon aikana.

Kun irtokengän laitto maksaa yleensä täällä päin noin 20 euroa, ei paljon naurata tämä kengäntiputtelutahti. Futuralla ei nuo etukengät vain millään tunnu pysyvän jalassa, vaan viskelee niitä vuorotellen milloin minnekin. Oudointa tässä on, että meillä ei edes ole kovin mutaiset tarhat ja Futuran tarhastakin on kuraisin osa nyt rajattu pois ja tuotu täytteeksi hiekkaa, jotta kuivat kohdat pysyisivätkin kuivina. Lunta satoi toissapäivänä kymmenisen senttiä ja se on jo sulamaan päin. Futura on tietysti saattanut riehua tarhassa normaalia enemmän talvesta riehaantuneena, mutta kenkien tiputtelu alkoi jo ennen tätä lumen tuloa. Muutama kenkä tippui kesänkin aikana, mutta ajattelin sen olevan ihan normaalia laitumella. 

Oma kengittäjämme sanoi minulle suoraan, että hän ei vaan näköjään saa Futuralla enää kenkiä pysymään ja ehdotti kengittäjän vaihtamista. Hänellä on paljon asiakkaita ja Futura taitaa olla yksi kauimmaisista, joten on ihan ymmärrettävää, ettei niin riemusta hihkuen tule jatkuvasti laittelemaan irtokenkiä tai muutenkaan kengittämään. Meillä on ollut sama kengittäjä jo 3,5 vuotta ja sitä ennen vain yksi vakituinen kengittäjä tässä 6,5 vuoden aikana. Voi laskea yhden käden sormilla ne kerrat, kun joku muu on Futuran kengittänyt tänä aikana ja kahden käden sormilla satunnaiset irtokenkien laittajat. Syksyllä meillä kävi kerran eri kengittäjä, jonka jälkeen kengät pysyivät tosi hyvin, vaikka kengitysväli olikin sen jälkeen reilun viikon normaalia pidempi. Tämä kengittäjä kuitenkin mainitsi, että hänen on vähennettävä talveen mennessä asiakkaita muiden kiireiden takia. En siis ole kehdannut pyytää häntä uudestaan kengittämään, vaikka hän onkin minulle ennestään tuttu ja varmaan kiltteyttään kyllä tulisi laittamaan Futuralle kengät.

Jotenkin mulle kengityssuhde on samanlainen, kuin joillain muilla naisilla ehkä suhde omaan kampaajaan. ( Itsehän en käy kampaajalla koskaan, mutta olen muilta kuullut tällaista... :D ) Kengittäjä on samalla myös kaveri, jonka kanssa tulee kengityksen aikana mukavasti vaihdeltua kuulumiset puolin ja toisin. Siksi olen todella nihkeä vaihtamaan kengittäjää. Ikävöin joskus edelleen vanhaa kengittäjäämme ja mietin mitä hänelle kuuluu. Nykyisen kengittäjän kanssa jutustelen aina mielelläni ja jos nyt joudun vaihtamaan kengittäjää, en halua vaihtaa keneen tahansa. On vaikea löytää kengittäjä, joka tekee työnsä hyvin ja on lisäksi mukava. Futura on niin helppo kengitettävä, ettei sen puolesta kengittäjän löytämisen pitäisi olla vaikeaa. Tuntuu vain itselle niin suurelta kynnykseltä vaihtaa kengittäjää, kun on niin tottunut siihen, että sama ihminen hoitaa aina kengityksen. Meidän tallilla käy tietysti muitakin kengittäjiä,  mutta muilla hevosilla tuntuu olevan kengitys aina ihan eri aikaan kuin Futura kengitystä tarvitsisi.

Koska joku varmaan tulee nyt ehdottamaan kengättömyyttä tähän postaukseen, sanon jo valmiiksi, etten usko sen sopivan Futuralle tähän tilanteeseen. Meidän tallilta kun ei pääse maastoilemaan pehmeille pohjille kovin helposti, vaan joutuu kulkemaan aika pitkiä matkoja asfaltilla ja kivikkoisilla teillä. Lisäksi Futuralla oli aika huonot kaviot ostaessani sen ja ne on kengityksen ansiosta saatu pitkän prosessin jälkeen hyvään kuntoon, joten en halua ottaa riskiä, että ne alkaisivat taas halkeilla. Bootsien käyttö kuulostaa tosi hankalalta, joten mieluumin pidän Futuran kengässä, kun se on siihen nuoresta saakka tottunut.

Onko muilla ollut ongelmia kenkien pysymisen kanssa ja kuinka olette ne ratkaisseet? Saa toki myös ehdotella hyviä, luotettavia ja mukavia kengittäjiä, jotka tulevat riemusta kiljuen sovittuna ajankohtana kengittämään maailman kilteimmän ja herttaisimman hevoseni Pohjois-Vantaalle. (tässä kohtaa voidaan joustaa sen verran, ettei tarvitse tulla riemusta kiljuen, kunhan on muuten ihan kesy) Ehdotukset otetaan vastaan joko kommentilla tai sähköpostilla osoitteeseen kaktu@hotmail.com.



P.S. Etsin myös talvisemman bannerin/ulkoasun tekijää. Haluaisin tällä kertaa oikeasti huolella tehdyn ulkoasun ja hyvälle tekijälle voin siitä ja bannerista myös maksaa pienen korvauksen. Tarjouksia saa laittaa tulemaan sähköpostiini kaktu@hotmail.com! :)

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Ongelmanratkaisua

Harmillisen usein ratsastusongelmissa haetaan ratkaisua apuvälineistä, kuten raipasta, kannuksista tai kovemmista kuolaimista. Itsekin olen joskus sortunut tähän. Kun Futura ei aluksi kuunnellut pidätteitä, kokeilin monet eri kuolaimet läpi. Kannuksiakin olen kokeillut, koska Futura oli kuolaimilla ratsastaessa usein hidas pohkeelle. Vaikka Futura on aina ollut reipas ratsastaa, pohje ei ole aina mennyt läpi heti pyydettäessä, vaan pitkällä viiveellä tai ei ollenkaan. Kun siirryin ratsastamaan kuolaimettomilla suitsilla, Futura alkoi kuunnella pohje ja painoapuja paremmin. Viime talvena harjoittelimme paljon kaulanarulla ratsastusta ja se sujui alussa todella kivasti, mutta jossain vaiheessa tuli ongelmia. 

Kerran kokeilin ratsastaa kokonaan ilman kaulanarua ja silloin Futura käyttäytyi kiltisti, riehumatta ja hidasti aina pyydettäessä. Kääntyminen muodostui kuitenkin ongelmaksi. Futura ei olisi millään halunnut kulkea vasempaan kierrokseen, vaan pyrki aina vaihtamaan suuntaa. Jos yritin saada Futuraa kääntymään takaisin vasemmalle, se ei ottanut kuuleviin korviinsakaan, vaan puksutti haluamaansa suuntaan kuin juna. Sama on toistunut tuon kerran jälkeen myös kaulanarun kanssa. Kun Futura on yrittänyt omin päin vaihtaa suuntaa, olen aina pyrkinyt kääntämään sen takaisin vasemmalle, mutta se on protestoinut vetämällä pään alas ja loikkimalla tai pukittelemalla. Jokainen varmaan voi kuvitella, ettei ole mitenkään mukava tunne, kun hevonen aloittaa tuollaisen loikkimisen ja protestoinnin silloin kun kaulan ympärillä on vain naru, eikä satulaakaan ole. 

Tein monena kertana typeriä valintoja kaulanarulla ratsastuksen suhteen ja yritin liian vaikeita tehtäviä tilanteissa, jolloin edellisestä kaulanaruilukerrasta oli turhan pitkä aika. Ongelma ei tietenkään ratkennut ja jossain vaiheessa päätin ottaa etäisyyttä koko kaulanaruun, kunnes keksisin kuinka saan ongelman ratkaistua. Futuralla ei ole minkäänlaista fyysistä rajoitetta vasempaan kierrokseen kulkemisen kanssa ja se on suitset päässä ollut viime aikoina jopa helpompi ratsastaa vasemmalle kuin oikealle, joten koko ongelma oli ihan kummallinen, enkä oikein tiennyt kuinka sen ratkaisisin. Apuvälineiden käyttö oli poissuljettua, sillä Futura piti saada toimimaan vasemmalle nimenomaan kaulanarun kanssa. Koska Futura on todella fiksu hevonen ja hoksaa nopeasti mitä pitää tehdä saadakseen palkkion, päätin ottaa riskin ja palkita Futuraa makupalalla ainoastaan vasemmassa kierroksessa. Päätin, että tuli mitä tuli, herkun saa vain silloin kun on liikkunut vasempaan kierrokseen niin kauan kuin minä haluan. Oikeassa kierroksessa saa kyllä kehuja, mutta herkut säästetään palkkioiksi vasempaan kierrokseen.






Tämä yksinkertainen taktiikka toimi yllättävän hyvin. Futura yritti vaihtaa suuntaa vain muutaman kerran. Silloin pyysin Futuraa heti kääntymään takaisin vasemmalle ja siirsin sen raviin tai nostin laukan. Pienen pätkän jälkeen pysäytin ja annoin taskustani porkkananpalan, sekä rapsuttelin ja kehuin. Muutamia kertoja kummassakin kierroksessa Futura veti pään alas ja yritti poukkoilla hieman, mutta lopetti kun sanoin napakasti "EI" ja pyysin jatkamaan haluamassani askellajissa. Oikeassa kierroksessa tätä tapahtui lähinnä ensimmäisissä laukannostoissa, mutta vasemmalle useamman kerran ja reaktiot olivat aavistuksen rajumpia.



Välillä jouduin hieman nostamaan kaulanarua kääntäessäni Futuraa vaikeampaan suuntaan, mutta pääosin sain narun pidettyä alhaalla oikealla paikallaan. Lopussa Futura liikkui hyvin kumpaankin suuntaan, eikä enää kiukutellut ja kääntyminenkin onnistui. Pääsimme tavoitteeseen, eikä se edes tuottanut suurempia vaikeuksia! Hieno tunne, kun onnistuu saamaan protestoivan hevosen kuuntelemaan pelkän kaulanarun, äänen ja istunnan avulla. Tässä yksi todiste siitä, että ongelmanratkaisussa pehmeämpi lähestyminen ja vähemmät varusteet voivat toimia hyvin, kunhan osaa palkita hevosta johdonmukaisesti.

Kun Futura alkoi toimia kaulanarulla noin 20 minuutin ratsastuksen jälkeen, laitettiin sille vielä suitset päähän ja kokeilin ratsastaa kaikki askellajit läpi. Kun ensin on saanut Futuran toimimaan kaulanarulla, en voi sanoin kuvailla kuinka upeaa ratsastaminen on sen jälkeen! Futura nimittäin kuunteli kaulanarulla herkistämisen jälkeen pienimpiäkin apuja ja toimi kuin ajatus. Siirtymisissä se oli hyvin avuilla ja muutenkin ratsastus tuntui niin miellyttävältä, että olisin voinut ratsastella vaikka koko illan! Lopetin kuitenkin vain muutaman minuutin jälkeen, sillä halusin lopettaa onnistuneeseen suoritukseen, etten vahingossa tulisi vaatineeksi liikaa. Kehuin Futuraa vuolaasti kaikesta, mitä se teki hyvin ja Futura oli selvästi mielissään tämän päivän harjoituksista.




Kuka tuntee tämän epätoivon, kun hevonen pärskii ja itse yrittää ilman satulaa pysyä asianmukaisesti selässä? :D


Ratsastuksen jälkeen Futura ei mennyt tarhassa heti syömään heiniään, vaan jäi portille rapsuteltavakseni pitkäksi aikaa. Se oli tänään suloisimmillaan; koko ajan tunkemassa päätä syliin ja turpaansa hipelöitäväkseni. Joskus olen miettinyt, oliko vain ohimenevää, että Futura toimi viime talvena niin nätisti kaulanarulla. Tai johtuiko se rauhallisuus ja kuuliaisuus vain siitä, että Futuralla oli viime talvena ja keväänä hengitystieongelmia, eikä se vain silloin jaksanut riehua. Nyt huomasin, että Futura kyllä oikeasti toimii kaulanarulla ja osaa edelleen asiat, joita olen sille viime talvena opettanut. 




Protestointi oli hyvin pientä, eikä Futura selvästikään halunnut pudottaa minua. Tunnen Futuran pukkirepertuaarin ja tiedän, että halutessaan Futura voisi heittää minut selästään kuin rukkasen. Kuitenkin se on tyytynyt pienten loikkiensa ja pään viskomisensa kanssa vain hieman kokeilemaan, olenko tosissani ja voisiko se päästä niskan päälle, kun varusteita ei olekaan. Nyt taisin saada Futuran ymmärtämään, että sen on kannattavampaa toimia pyytämälläni tavalla, kuin yrittää esittää hurjimusta.

Viime talven edistys kaulanarun kanssa ei ole ollut sattumaa tai ohimenevää, mutta Futura on niin älykäs ja vahvatahtoinen hevonen, ettei tee mitään sellaista, jota se ei halua tehdä. Futuraa ei pysty pakottamaan, vaan asia täytyy tehdä sille mielekkääksi, suostutella ja motivoida toimimaan kanssani yhteistyössä. Jos se huomaa toiminnassani jonkin heikon kohdan, se yrittää kokeilla onneaan. On olemassa sanonta "Ruunalle sanotaan, orilta pyydetään ja tammalle lähetetään hakemus kolmena kappaleena ja kirjallisena." Tuo ei pidä paikkaansa Futuran kohdalla, vaikka se ruuna onkin. Futuralle hakemus lähetetään kolmena kappaleena, kirjallisena ja tarkistetaan moneen kertaan, ettei porsaanreikiä ole. Jos joku porsaan (tai pienen hevosen) mentävä reikä löytyy, hakemus mitätöidään ja lähetetään uudelleen päivitetyssä muodossa kolmena kappaleena, kirjallisena ja edelleenkin ilman niitä porsaanreikiä.


Herran uusi, hienonhieno kuivatusloimi ensikokeilussa


Videon alussa on muutama klippi kaulanarulla ratsastuksesta. Melkein kaikki herkkujen syöttelyt jäivät kuvaamatta, joten videosta ei saa ihan totuudenmukaista kuvaa siitä, kuinka Futuraa palkitsin. Vasempaan kierrokseen syötin melkeinpä jokaisen kierroksen jälkeen porkkanaa. Näihin klippeihin jätin äänet. Lopussa on muutama klippi kaulanaruharjoitusten jälkeisestä ratsastelusta suitset päässä. Siihen piti laittaa musiikki, etteivät hölmöt keskustelumme kuulu kaikelle kansalle! :D